Rasvapatti koiralla: Milloin kyhmy on vaarallinen?

Kliinisessä työssä koirien ihonalaiset kyhmyt ovat yleinen tutkimuksen aihe. Tavallisin diagnoosi on rasvapatti eli lipooma, joka on hyvänlaatuinen, rasvakudoksesta muodostuva kasvain. Lipoomat ovat useimmiten vain kosmeettinen haitta.

Niitä esiintyy erityisesti keski-ikäisillä ja vanhemmilla koirilla. Koiran ylipaino on todettu yhdeksi merkittäväksi altistavaksi tekijäksi. Tiettyjen koirarotujen geneettinen taipumus altistaa ne herkemmin rasvapateille. Voit tutustua eri rotujen ominaisuuksiin artikkelissamme Koirarodut - Kaikki koirarodut ja vertailu.

Kyhmyä ei voi luotettavasti diagnosoida pelkällä palpaatiolla. Diagnostiikka vaatii asianmukaiset tutkimukset eläinlääkärin vastaanotolla.

Mikä on rasvapatti ja miltä se tuntuu?

Rasvapatti muodostuu ihonalaiseen kudokseen. Se koostuu rasvasoluista, joita ympäröi ohut sidekudoskapseli. Tavallisimmin lipoomia muodostuu koiran kylkiin, rintakehään, vatsan alueelle tai raajojen tyviin.

Koko vaihtelee muutaman millimetrin nystyröistä laajoihin, jopa useita kiloja painaviin muodostumiin. Suurikokoiset lipoomat rajoittavat koiran biomekaniikkaa ja vaikeuttavat liikkumista.

Tyypillisen lipooman kliiniset ominaisuudet:

• Koostumus on pehmeä ja joustava.
• Muodostuma on irtonainen ja liikuteltavissa ihon alla.
• Palpaatio ei aiheuta koiralle kipureaktiota.
• Patin päällä oleva iho ja karvoitus ovat normaalit.
• Muodostuma ei eritä nestettä, punoita tai kuumota.

Kliininen huomio: Koiran ylipaino korreloi suoraan lipoomien insidenssin kanssa. Lihavuuden ennaltaehkäisy ja asianmukainen ruokinta ovat keskeisiä toimenpiteitä. Lisätietoa ruokinnan suunnittelusta löytyy artikkelista Kattava opas: Mitä koira saa syödä ja mitä ei?.

Rasvapatti (lipooma) vs. pahanlaatuinen kasvain

Koiran ihossa ja ihonalaiskudoksessa voi esiintyä myös pahanlaatuisia neoplasioita, kuten mastosytoomia. Jokainen uusi muodostuma vaatii siksi systemaattisen kliinisen arvion.

Seuraava taulukko havainnollistaa hyvänlaatuisten ja mahdollisesti pahanlaatuisten muodostumien kliinisiä eroja.

Ominaisuus	Hyvänlaatuinen rasvapatti	Pahanlaatuinen kasvain
Kasvunopeus	Hidas, kuukausia tai vuosia.	Nopea, voi kaksinkertaistua viikoissa.
Liikkuvuus	Irtonainen suhteessa lihaskudokseen.	Kiinnittynyt alla olevaan kudokseen tai luuhun.
Koostumus	Pehmeä ja tasainen.	Kova, rosoinen tai epäsäännöllinen.
Ihon kunto	Normaali.	Punoittava, karvaton, haavautunut tai verta erittävä.
Kipu	Kivuton.	Palpaatio aiheuttaa arkuutta tai kipureaktion.

Kliininen huomio: Jos kyhmy kasvaa nopeasti, muuttuu kovaksi tai iho sen päällä rikkoutuu, eläinlääkärin tutkimus on välttämätön. Oireiden pahentuessa koira saattaa myös reagoida muilla tavoin, esimerkiksi läähättämällä kivun vuoksi. Aiheesta lisää artikkelissa Miksi koira läähättää?.

Miten eläinlääkäri diagnosoi patin?

Kliininen tutkimus alkaa inspektiolla ja palpaatiolla. Virallinen diagnoosi edellyttää ohutneula-aspiraatiobiopsiaa (FNA).

1. Muodostumaan työnnetään ohut neula.
2. Soluja aspiroidaan ruiskuun.
3. Näyte siirretään aluslasille ja värjätään.
4. Preparaatti tutkitaan mikroskoopilla.

Toimenpide on nopea, ja se suoritetaan yleensä ilman sedaatiota. Jos näytteessä havaitaan ainoastaan rasvapisaroita ja rasvasoluja, diagnoosiksi varmistuu lipooma.

Mikäli sytologinen löydös on epäselvä tai sisältää atyyppisiä soluja, muodostuma ekstirmoidaan kirurgisesti. Poistettu kudos lähetetään patologille histologiseen tutkimukseen. Vastaanoton varaamiseen voi hyödyntää hakemistoa Eläinlääkärit.

Milloin rasvapatti on leikattava?

Hyvänlaatuinen lipooma vaatii kirurgisen poiston tietyin lääketieteellisin indikaatioin:

• Sijainti rajoittaa liikkuvuutta: Kainalossa tai nivusissa sijaitseva lipooma estää normaalin askelluksen tai aiheuttaa ihon hankautumista.
• Nopea tai ekstensiivinen kasvu: Suurikokoisen muodostuman poisto on kirurgisesti vaativampaa ja vaatii pidemmän anestesian.
• Kudospaine: Muodostuma kompressoi alla olevia lihaksia tai hermoja, mikä aiheuttaa kipua tai neurologisia oireita.

Oireettomien ja hitaasti kasvavien lipoomien kohdalla suositellaan konservatiivista seurantaa.

1. Muodostuman koko mitataan säännöllisesti työntömitalla tai vertailuesineellä.
2. Mitat kirjataan ylös objektiivisen seurannan mahdollistamiseksi.
3. Eläinlääkäri arvioi tilanteen vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä.

Ennaltaehkäisevät toimet perustuvat painonhallintaan ja koiran yleiskunnon ylläpitoon. Säännöllinen palpaatio rutiinihoidon yhteydessä mahdollistaa uusien muodostumien varhaisen havaitsemisen. Vakavissa sairauksissa ja koiran elämänlaadun heiketessä merkittävästi on harkittava vaikeita päätöksiä, joita käsitellään artikkelissa Milloin vanha koira on lopetettava?.